Viikko 7: Tromssa

Moi!

Tämän blogipostauksen aiheena on viime viikonlopun reissuni Tromssaan yhdessä Vivianin, Andersin, Janin, Annin ja Andran kanssa! Valmistaudu myös läjään kuvia, koska tällä kertaa muistin niitä jopa ottaa läjäpäin.

Olimme siis puhuneet jo pitkään siitä, kuinka haluamme tehdä reissun Pohjois-Norjaan, mieluusti Tromssan lähistölle. Saimmekin muutama viikko sitten lopulta suunniteluta tämän matkan, varasimme lennot, AirBnB:n kautta mökin ja vuokrasimme auton. Viime perjantaina koitti lopulta lähdön aika varhain aamulla. Lähdimme klo 5 aamulla Sognista kohti lentokenttää, josta lentomme lähtisi klo 7.40. Aikaisesta aamusta huolimatta olimme innoissamme matkaan lähdöstä. Lentokoneeseen päästyäni huomasin, etten ole ikinä ollut näin tyhjässä lentokoneessa; meidän lisäksemme matkustajia oli ehkä kymmenkunta.

Hyvin tyhjä Norwegianin lento

Auringonnousu Oslon yllä

Tromssaan päästyämme haimme vuokra-automme avaimet Europcarilta ja lunastimme käyttöömme 7-paikkaisen Volkswagenin. Kurvasimme läheiseen ostoskeskukseen ostamaan viikonlopun ruuat (ja juomat), jonka jälkeen suuntasimme auton keulan kohti Svensbya, pientä kylää parin tunnin ajomatkan päässä. Aurinko oli jo korkealla taivaalla, eikä yhtään pilven kiehkuraa näkynyt koko taivaalla. Koko ajomatkan ajan jokaisen mutkan takaa ilmestyi mitä mielettömimpiä näkymiä, valtavia lumisia vuoria ja mahtavia vuonoja. Loppupuolisko ajomatkasta oli pelkkää pikkutietä, josta muodostui yksi mielyttävimmistä ajokokemuksistani. Tässä hiukan kuvamateriaalia tältä ajomatkalta.

Tällaisissa maisemissa on helppo hymyillä

Viikonlopun hovikuski

Matkan päästä löysimme yhden sympaattisimmista mökeistä missä olen majoittunut. Mökki on selvästi omistajien osittaisessa käytössä, koska kaapeista löytyi lastenvaatteita ja perhekuvia, sängyn alta legoja, toisesta kaapista oikea NES ja mikä huikeinta, oma kaukoputki (jonka kyljessä oli Voldemort-tarra!!). Mökkiä ei ollut myöskään hinnalla pilattu, maksoimme siitä n. 60-70€/vuorokausi. Ottaen huomioon olohuoneesta näkyvät maisemat, oli hinta todella huokea.

Kaukoputki!!

Viereisen järven jäältä ottamani panorama

Pakollinen selfie

Lauantaina ajoimme läheisen niemen pohjoiskärkeen, jonne viimeisen pari kilometriä patikoimme. Kuten koko viikonlopun ajan, sää helli meitä kirkkaalla auringonpaisteella ja pilvettömillä taivailla. Loppujen lopuksi kävelimme yhteensä neljä tuntia välillä täysin maastossa, mutta taas maisemat olivat sen arvoisia. Varoitan jo nyt, tämä postaus sisältää vaarallisen paljon kuvia vuorista ja vuonoista, muttei niiden upeutta pysty kännykän kameralla valjastamaan.

Puro, johon virtasi jäätikön vettä vuorilta. Maistui hyvälle!

Auringonlasku vuoren rinteeltä

Illalla päätimme lähteä metsästämään revontulia, joten hyppäsimme autoon ja ajoimme paikkaan josta näkisimme esteettä pohjoiselle taivaalle. Muutaman kilometrin päästä sellaisen löysimmekin, sopivasti vielä vuonon rannalta. Siellä näimme hienoimman revontuliesityksen, mitä olen eläissäni nähnyt, eikä revontulet olleet paikallisten mittapuulla vielä hirveän isoja. Tässä muutama kuva niistä, myös todisteeksi että kännykällä saa otettua todisteita revontulien olemassaolosta pitkällä valotusajalla.

Sunnuntaina päätimme jatkaa hyvää patikointimenoa ja lähteä patikoimaan lähellä oleva reitti vuoren juurella olevalle järvelle. Matkaa teimme taas parisen tuntia suuntaansa ja upeaa valokuvamateriaalia syntyi taas mielinmäärin. Reissun kohokohta oli kuitenkin matkalla kohtaamamme koira, jonka nimesimme lopulta Klaeboksi. Noin puolivälissä matkaa tämä koira ilmestyi mäen takaa ja juoksi luoksemme. Aikamme häntä paijattuamme koira jatkoi matkaa ja ihmettelimme, missä hänen omistajansa olivat. Pitkin matkaa koira palasi luoksemme ja lähti taas juoksentelemaan pitkin erämaata, kuitenkin johdattaen meitä kohti tuota edellämainittua järveä. Sinne päästyämme söimme mukanamme tuodut eväät, annoimme pienen leivänpalan Klaebolle ja suuntasimme takaisin. Taas Klaebo kulki matkassamme koko matkan ja lähtiessämme se palasi takaisin metsään. Päättelimme sen asuvan jossain lähistöllä, koska hänen omistajiaan emme missään vaiheessa tavanneet. 

Välillä pitää istahtaa alas

Tällaiset merkit muutaman sadan metrin välein johdattavat 

Maasto on hyvin tundramaista, muutama vaivaiskoivu ja maassa oleva jäkälä olviat ainoat kasvillisuudet

Klaebo nauttii

Matkamme määränpää

Perhepotretti Klaebon kanssa

Viimeinen kuva jonka sain otettua, sekunti ennenkuin kännykkäni sammui kylmyydestä

Maanantaina lähdimme kokemaan itse Tromssan. Tällä kertaa nopeutimme matkaa ja otimme lauttakyydin vuonon yli. Tromssassa kävimme tarkastamassa sekä kuuluisan "Arktisen Katedraalin" ja vieresen vuoren, jonne pääsee köysirataa pitkin. Seurueemme muut jäsenet päättivät patikoida vuoren huipulle, TripAdvisorin mukaan "helppoa 30 minuutin reittiä" pitkin. Itse otin köysiradan huipulle, koska astmani ei olisi tykännyt kävelemisestä -15 asteen pakkasessa. Tämä helppo reitti sattuikin olemaan 2 tuntia pitkä ja vaativa reitti, jonka aikana ehdin itse käydä huipulla, tulla takaisin alas ja käydä tankkaamassa auton. Ja sainpahan myös komeita kuvia huipulta Tromssasta.

Lauttakyyti vuonon läpi

Arktinen Katedraali

Panoraamakuva Tromssasta

Vuoren huippu

Löysin myös masentavimman leikkipuiston ikinä

Tromssan keskusta oli sympaattinen, pieni ja täynnä puutaloja. Kävimme koluamassa muutaman matkamuistomyymälän ja istahdimme paikalliseen kuppilaan kahville. Itse myös törmäsin paikalliseen "nörttikauppaan", jossa olisin voinut viettää tunteja aikaa. Myynnissä oli kirjoja, sarjakuvia, mangaa, figuureja, lautapelejä, korttipelejä ja mikä parasta: Legoja. Päädyin ostamaan kaksi julistetta koristamaan kämppäni seinää Suomessa ja ilahduin huomatessani kaupan pitäjän olevan hiukan vanhempi suomalainen naishenkilö. Vaihdoimme muutaman sanan kassalla suomeksi jonka jälkeen etsin ystäväni käsiini siirtyäksemme lentokentälle. Palautimme auton, söimme hiukan Pizza hutin pitsaa ja lensimme väsyneinä, mutta onnellisina takaisin Osloon.

Väsynyt, mutta onnellinen reissuporukka

Hei hei Tromssa! Toivottavasti nähdään taas!

Kaiken kaikkiaan reissu oli todella onnistunut, sää ei olisi voinut olla parempi ja hinnatkin saimme pysymään opiskelijaystävällisinä. Tiedän toistavani itseäni, mutta maisemat olivat myös upeimmat, mitä olen eläissäni nähnyt. Suositelen jokaiselle käymistä Tromssan seudulla, varsinkin tämä ajankohta sopi tähän reissuun passelisti. Itse haluan päästä käymään täällä uudestaan myös kesäaikaan, jolloin maisemat ovat takuuvarmasti vielä eritavalla henkeäsalpaavat.

Näihin tunnelmiin jätän teidät tällä kertaa, katsotaan mitä jännittävää tapahtuu seuraavaa postausta varten!