Viikot 3 ja 4: Rutiineja ja sairastelua

Moikka!

Ihan ensimmäiseksi, pahoittelut etten ole päivittänyt blogia normaalilla aikataululla, yritän parantaa tapani. Kuten otsikosta voi päätellä, olen nämä kaksi viikkoa viettänyt lähinnä siirtymällä viikottaiseen rutiiniin ja sairastelemalla. Tätä kirjoittaessani makaan sängyssä potemassa flunssaa jo toista päivää, huomenna pitäisi jaksaa mennä luennolle...

Mutta, niitä kuulumisia! No, vapaa-ajalleni olen saanut täytettä, sillä liityin sekä salibandyjoukkueeseen, että kuoroon! Salibandya käyn nyt pelaamassa kaksi kertaa viikossa OSI Innebandy joukkueessa, jonka pelaajat ovat suurimmalta osin myös opiskelijoita. Pelejä en heidän kanssaan pelaa, mutta maalivahdin taidoissani pääsen ainakin verestämään muistiani. Kuoro, johon liityin, on taas Oslon yliopiston psykologian opiskelijoiden kuoro Kling Kokos. Tapasin heidät opiskelijajärjestöjen esittelypäivässä, kävin avoimissa harjoituksissa ja pääsin sisään! Sain kuin sainkin musiikillista sisältöä elämääni täksi puolisvuotiseksi.

Muutoin kurssikuviot ovat jatkuneet normaalilla tavalla, joskin lukemista täällä on huomattavasti enemmän omiin opintoihini verraten. Jokaisella kurssilla on tarkoitus lukea jotain kirjallisuutta aina ennen luentoa ja Gender and Music-kurssilla siitä jopa joka kerta keskustellaan. Minulla kuitenkin vielä kestää tottua tähän, koska omissa musiikkikasvatuksen opinnoissa ei paljoa ole tarvinnut kurssikirjallisuutta selailla.

Kaveriporukkani on pysynyt edelleen vahvana ja olemme saaneet nauttia sekä Vivianin, että Janin kokkailuista tämän kahden viikon aikana. Muutoinkin olemme viettäneet aikaa monta kertaa viikossa, milloin katsellen SKAMia ja milloin vain hengaillen. Viikottaiseen rutiiniin on myös lukeutunut torstaiset pubivisat oman opiskelijakyläni Sognin opiskelijapubissa, Amatørenissa. Itse ilmottauduin myös vapaaehtoiseksi pitämään siellä visan ensi torstaina! Wish me luck. 

Tähän väliin hiukan kuvia viime viikkojen ajalta. Seuraavat kuvat ovat Vivianin ottamia, koska tapani mukaisesti en ole itse muistanut niitä hirveästi räpsiä.

Kuvaa opiskelijakylä Sognista

Otos Blindernin kampukselta

Vivanin Come Dine With Me-ilta alkamaisillaan

Osa porukastamme: alhaalla Sanna ja Anders, vasemmalla Erno, oikealla Anni ja Vivian, ylhäällä minä ja Andra

Seuraavaksi hiukan kuvia seikkailustamme Oslon laitamilla oleville saarille. Seikkalu on ainoa oikea termi kuvailla tuota reissua. Lähdimme yhdessä Andran, Annin ja Vivianin kanssa kohti satamaa ja lauttaa, joka veisi meidät Hovedøyan saarelle. Satamassa joukkoomme liittyi viime tipassa myös Erno ja italialainen ystävämme Francesco. Luulimme, että lautta kulkee pelkästään mantereen ja Hovedøyan välillä, emmekä olleet välittömästä nousemassa lautan kyydistä sen saapuessa saarelle. Kun olimme nousemassa lautasta, näimme että Erno ja Francesco olivat jo rannalla, mutta lautan portit sulkeutuivat ja lautta lähti liikkeelle. Yllätykseksemme lautta kulkikin neljän eri saaren kautta reitillään. No, emme tästä lannistuneet vaan nousimme seuraavan saaren kohdalla kyydistä ja sovimme Ernon ja Francescon kanssa tapaavamme myöhemmin uudestaan. Saari jolle päädyimme, oli huomattavasti pienempi ja sillä oli pelkästään tyhjiä kesämökkejä. Tunnelmallisen usvan ansiosta saimme kuitenkin paljon hyviä otoksia, tässä niistä muutamia.

Minä ihmettelemässä usvaista merta (Kuva: Vivian)

(Kuva: Vivian)

Oslon satamaa (Kuva: Vivian)

(Kuva: Vivian)

(Kuva: Vivian)

(Kuva: Vivian)

Pakollinen selfie

Usvaista merimaisemaa

Seikkailut tällä reissulla eivät suinkaan tähän päättyneet, koska oltuamme tunnin saarella lautta saapui hakemaan meitä. Lauttamatka takaisin mantereelle kestäisi 45 minuuttia, koska reitillä käytäisiin kaikilla muilla saarilla. Päästyämme kolmannelle saarelle, lautan peruuttaessa laiturista kuului epäilyttävä pamaus. Lautta ajoi takaisin laituriin ja yritti uudelleen, mutta sama pamaus kuului taas. Ajelehdimme laiturin tuntumassa noin parikymmentä minuuttia, kunnes miehistö ilmoitti, ettei lautta ole toimintakunnossa ja että siirrymme toiseen paikalle saapuneeseen lauttaan. Lopulta pääsimme sen kyydissä takaisin mantereelle, yli puoli tuntia aikataulusta jäljessä. 

Tänä viikonloppuna myös äitini ja kummitätini tulivat pikavisiitille tapaamaan minua. Kierrätin heitä tärkeimmissä nähtävyyksissä ja kävimme tarkastamassa (kolmatta kertaa) Munchin Huudon kansallisgalleriassa. Tarkoituksena oli myös käydä heidän kanssaan Holmenkollenilla, mutta flunssa päätti iskeä minulle kuumeen, joten vietin sunnuntain pedissä potemassa. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet siis edelleen tapahtumarikkaita, vaikka täällä blogissa onkin ollut vähän hiljaista. Tässä vielä pari satunnaista kuvaa viime viikoilta.

Katutaidetta Grønlandissa

Yritykseni saada kuva upeasta auringonlaskusta Sognissa

Kertoilen kuulumisia taas 1-2 viikon päästä, en enää lupaa viikottaisia päivityksiä, koska arkielämä alkaa pyörimään. Joskus viikot saattavat olla tappavan tylsiä.

Ha det bra!