Ensimmäinen päivä Oslossa

Moi!

Tervetuloa seuraamaan mun blogia vaihtari-ajastani Oslossa! Pyrkimykseni on päivittää tänne viikottain kuulumisia ja tunnelmia. Katsotaan miten hyvin siinä onnistun.

Kuten otsikosta voi päätellä, ensimmäisen postauksen aiheena on ensimmäinen päiväni Oslossa! Päivä alkoi hyvin aikaisin Helsingistä, kavereitteni Säteen ja Juhanan sohvalta. Heräsin klo 5.00 ja lentokenttätaksi saapui hakemaan minut kentälle klo 5.45. Lähtöselvitykset ja turvatarkastukset läpikäytyäni ostin aamukahvin ja jäin odottelemaan lentoani. Kello 7.40 nousinkin jo ilmaan Norwegianin siivittämänä ja matkani pääsi varsinaisesti alkamaan.

Kun Oslossa nousin koneesta, törmäsin heti kahteen toiseen suomalaiseen vaihtariin. Juttelimme niitä näitä odotellessamme laukkujen tuloa, josta siirryimme junalla rautatieasemalle. Siellä kohtasimme lisää suomalaisia ja ihmettelimme ääneenkin kuinka monta meitä olikaan täällä Suomesta. Rautatieasemalla meitä oli vastassa myös joukko Oslon yliopiston opiskelijoita, jotka opastivat meitä metrokortin ostamisessa ja kämpän avainten hankkimisessa. Samaan porukkaan lyöttäytyi myös yksi argentiinalainen ja yksi italialainen vaihtari, joiden kanssa jonotimme kukin vuorollaan kämppien avainten ja opiskelijakorttien saamista. Puhuimme paljon suomalaisiin liittyvistä stereotypioista ja siitä, kuinka ne eroavat esimerkiksi argentiinalaisesta kulttuurista. Vitsailimme myös siitä, että kuinka meidän piti tulla Osloon asti, että pääsemme keskustelemaan suomalaisuudesta.

Avaimet saatuamme suuntasimme kukin kohti omia opiskelijakyliämme. Itse lähdin kohti Sogn-nimistä asuinaluetta, yhdessä kolmen suomalaisen ja yhden espanjalaisen kanssa. Lopulta saimme raahattua raskaat matkalaukkumme metro- ja bussikyydin avulla Sogniin ja pääsimme asettumaan omiin asuntoihimme. Minä suunnistin kohti omaa asuntoani, josta tiesin sen vain olevan kolmen ihmisen solu-asunto pohjakerroksessa. Kämppään päästyäni huomasin, että vaikka itse rakennus vaikutti olevan aika vanha, oli asunto itsessään remontoitu suhteellisen lyhyen aikaa sitten. Kaikki huonekalut ja keittiökalusteet olivat uusia ja seinät näyttivät uudestaan maalatuilta. Kämppä vaikutti siis todella lupaavalta.

Oma huoneeni seuraavat 6kk

Tässä kohtaa kohtasin ensimmäisen kämppikseni, itävaltalaisen tytön (jonka nimi on jo ehtinyt hävitä mielestäni, ehkä uskallan kysyä sitä uudestaan jossain välissä). Yhdessä tutkailimm
e edellisten asukkaiden jättämää astiastoa ja siivousaikataulua, jonka jälkeen aloin itse jo purkaa matkalaukkujeni sisältöä. Laukkuni purettua suunnistin lähimmän ruokakaupan luokse, joka sattuikin olemaan suoraan nurkan takana. Hiukan ennakkoluuloisena Norjan hintatasosta menin kauppaan olettaen, että kaikki elintarvikkeet maksaisivat huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Iloiseksi yllätyksekseni hintataso olikin suhteellisen samanlainen kuin Suomessa, joskin tarjonta oli hiukan erilaista. Kalaa ja muita mereneläviä oli todella paljon saatavilla, kun taas toisenlaisen lihan löytäminen vei hetken. Harmikseni en myöskään löytänyt mitään hyvää ruisleipää, joten jouduin tyytymään vaaleaan paahtoleipään.

Hiukan pakastepitsaa syötyäni ja todella ansaitut päiväunet nukuttuani alkoi puhelimeeni saapua viestejä. Olimme perustaneet yhteisen whatsapp-ryhmän muiden suomalaisten ja yhden espanjalaisen kanssa (saman, jonka kanssa matkustimme Sogniin). Suunnittelimme menevämme vaihtarien yhteiseen lukukauden alottajaisbileisiin, jonne lähdimmekin yhdessä kahden suomalaisen, Ernon ja Annin kanssa. Hyppäsimme yhdessä metroon ja saavuimme yliopiston pysäkille, jossa meitä odotti aikaisemmin tapaamamme Heikki, sekä tanskalainen Anders. Yhdessä lähdimmekin suunnistamaan kohti avajaisbileitä. Löysimme kyllä oikean rakennuksen, mutta itse tilan löytäminen olikin oletettua haastavampaa. Muutaman mutkan kautta löysimme kuitenkin varsinaisen juhlatilan, missä pääsimme nauttimaan improvisaatioteatterista (itse jopa osallistuin hiukan, en näyttelemällä mutta auttamalla näyttelijää näyttelemään minua), Norjaan liittyvästä kahoot-visasta sekä Andersin opettamasta noppapelistä. Tilassa oli myös baari, mutta koska siellä kävi vain käteinen, suoritimme myös Andersin, Ernon ja Annin kanssa seikkailun pankkiautomaatin löytämiseksi, joka löytyikin pienoisen harhailun jälkeen. Bileissä tutustuimme myös muutamaan muuhun vaihtariin, kuten italialaiseen Rodriqueziin ja ukrainalaiseen Igoriin.

Lopulta lähdimme yhdessä kohti metroasemaa (jonne kävellessä Anders, Igor ja Rodriquez ottivat toisistaan hiukan mittaa lumipallosodan avulla) ja hyppäsimme Sogniin vievään metroon. Kävellessämme Ernon, Annin ja aikaisemmin kohtaamamme Sannan kanssa ylös Sognin mäkeä keskustelimme päivästä, siitä kuinka paljon suomalaisia vaihtareita olimme tavanneet täällä ja kuinka mukavaa oli päästä myös nukkumaan. Itse pääsin untenmaille n. klo 1.00, jolloin olin ollut hereillä jo 21h. Uni tuli nopeasti ja näin olin selvinnyt ensimmäisestä päivästäni. Jos tämä antaa minkäänlaista osviittaa tulevalla puolisvuotiselle, tulee se olemaan mahtava.

Tämmöistä tällä kertaa. Ensi viikolla kerron, minkälaista ohjelmaa orientaatioviikko tuo tullessaan!