Ensimmäinen viikko Oslossa

Moi!

Ja niin on ensimmäinen viikkoni Norjassa hurahtanut ohi. Viikon aikana olen tuntenut oloni lähinnä turistiksi, koska takana on viisi museovierailua ja useita nähtävyyksiä. Toki viikkoon on mahtunut myös paljon uusia ystäviä, illanviettoja, bileitä, yhteisiä illallisia ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Kaikesta toiminnasta en ole muistanut ottaa kuvia, yritän parantaa tapani tässä suhteessa.

Viime viikonloppuna rupesimme ihmettelemään Oslon nähtävyyksiä. Kävimme kuuluisassa patsaspuistossa Vigelandsparkissa ja katselimme auringonlaskua oopperatalon katolta. Kävimme myös kansallisgalleriassa tarkastamassa muunmuassa Munchin Huudon (omasta mielestäni hiukan antiklimaattinen ilmestys).

Auringonlasku oopperatalon katolla


Sulauduin patsaiden joukkoon aika luontevasti




















Ilmeeni, kun olen asunut Oslossa jo viikon

Maanantaina alkoi yliopistomme virallinen ohjelma, niin sanottu Buddyweek, jolloin jokainen sai oman tutor-ryhmänsä (Buddygroup-nimellä myös tunnettu täällä päin), jonka kanssa tutustuimme hiukan lisää Osloon. Omaan ryhmääni liittyi opiskelijoita Hollannista, Skotlannista, Californiasta, Etelä-Koreasta, Slovakiasta ja Saksasta. Samana iltana kokoonnuimme vielä Humanistisen tiedekunnan omaan opiskelijapubiin, Uglebohon istumaan iltaa ja pelaamaan korttipelejä. 

Tiistaina Humanistinen tiedekunta piti myös oman orientaationsa erinäisistä tärkeistä asioista, jonka jälkeen siirryimme oman Buddygroupimme kanssa tutkimaan paikallista kulinarismia halvan kebabin muodossa. Tässä vaiheessa en kokenut hirveän suurta kulttuurishokkia verrattuna Suomeen. Kävimme tutustumassa myös sekä kasvitieteelliseen puutarhaan, että luonnontieteelliseen museoon. 

Löysin puun
Meidän Buddygrouppimme, Smalahove

Museokierroksen jälkeen pääsimme yhdessä luistelemaan vaihto-opiskelijoita varten järjestettyyn tapahtumaan, jossa luistimet sai vuokrata ilmaiseksi ja tarjolla oli kuumaa kaakaota ja pullia. Luistelin yhteensä yli kaksi tuntia ja tapasin myös kaksi uutta tuttavuutta, romanialais-kanadalaisen Andran ja Aberdeenissä opiskelevan saksalaisen Vivianin. Päädyimme lähtemään heidän ja aiemmin tapaamieni Annin ja Andersin kanssa erääseen opiskelijapubiin, josta päädyimme Vivianin luokse laittamaan yhdessä ruokaa. Vietimme yhdessä yhden hauskimmista tiistai-illoistani koskaan, yhdessä kuunnellen vanhoja euroviisuhittejä. Tämän porukan ympärille muotoutuikin tämänhetkinen ystäväpiirini.

Keskiviikkona menimme yhdessä Buddygroupini kanssa tutustumaan viikinkimuseoon, jossa oli näytteillä kaksi täysin säilynyttä viikinkilaivaa sekä niiden yhteydessä löydettyjä esineitä. Museossa näytettiin myös todella vaikuttava video viikinkien elintavoista ja siitä, kuinka laivoja on säilynyt nykyisille sukupolville. Suosittelen lämpimästi jokaiselle Oslon kävijälle siellä vierailua, vaikka museo onkin hiukan syrjässä keskustasta.

 

Kävimme kiertämässä myös kampukselta löytyviä erilaisia kahviloita, ettei kahvinhimo pääsisi liikaa yllättämään rankan opiskelun keskellä. Päivän kruunasi visailu-ilta täpötäydessä opiskelijapubissa (joita on kampuksella todella paljon). Vaikka olimme luottavaisia tietotaitoomme, olimme lopulta jaetulla 11. sijalla. Kuten norjalaiset sanoisivat (ja kuten meille orientaatiopäivänä opetettiin), olimme liian pilvessä päärynästä.

Täyteen pakattu Escape

Torstaina pääsin elämäni ensimmäiselle opastetulle linja-automatkalle, joka kiersi Oslon eri nähtävyyksiä. Valitettavasti kahdessa sijainnissa kolmesta olin jo ehtinyt aiemmin vierailla, mutta matkaan teki onnistuneeksi vierailu Holmenkollenin hyppytornilla. Rakennelman massiivisuutta ei voi oikein kuvilla osoittaa ja kaiken kaikkiaan se on yksi vaikuttavimmista ihmisrakennelmista, mitä olen nähnyt. Valitettavasti meillä ei ollut aikaa päästä käymään sen huipulla, mutta onneksi sinne kulkee myös metro, joten uusintavisiitti on taattu.



















Illalla teimme taas yhdessä illallista samalla porukalla, jonka vahvuuteen oli tullut myös tanskalainen Sissel ja myös Aberdeenissä opiskeleva Tsekkiläinen Jan. Söimme yhdessä maittavan päivällisen, jonka jälkeen siirryimme Oslon keskustaan etsimään jotain paikallista pubia. Törmäsimme muutamaan paikalliseen muusikkoon, jotka osasivat neuvoa meidät erääseen olutpanimoon, jonka tunnelma oli käsin kosketeltava. Torstai-iltana pöydissä istui muutamia norjalaisia keskustelemassa hiljaiseen sävyyn ja listalla oli tilattavissa paljon erilaisia erikoisoluita. Aikamme istuskeltuamme suuntasimme takaisin metroasemalle ja ehdimme juuri sopivasti illan viimeiseen metroon kohti Sognia. 

Teknologiamuseosta löytynyt veturi

Rumpukone suoraan 70-luvulta

Perjantaina museotäyteinen viikkoni sai kunnianarvoisensa päätöksen, kun vierailimme teknologiamuseossa. Näytteillä oli paljon teknologiaa eri aikakausilta, luonnollisesti Norjassa ollessamme myös öljyntuotantoon liittyvää kalustoa ja henkilökohtaisesti mielenkiintoisin osio: vanha ääniteknologia. Näytteillä oli ääniteknologiaa koko sen olemassaolon ajalta ja kirsikkana kakun päällä toimiva Theremin!! Kun olimme ehtineet koluta museon loppuun, lähdimme ohjatulle kävelylle joenvartta pitkin kohti Oslon keskustaa. Vaikka kävelimme pikkupakkasessa yli kaksi tuntia, oli kävelyllä löytyneet maisemat sen arvoisia.


Viikon kruunasi Humanistisen tiedekunnan yhteisen pippalot opiskelijapubi Uglebossa, josta kotiutuessani en voinut kuin olla kiitollinen koko viikosta. Vaikka univelkaa on vaikka koko loppuvuodeksi, on kulunut viikko ollut yksi elämäni tapahtumarikkaimmista ja muutoinkin parhaimmista. Ensi viikolla oletan tapahtumien hiukan tasaantuvan, kun kurssit ja arki alkaa asettua uomiinsa. Mutta ei nuolaista vielä ennenkuin tipahtaa, tervetuloa taas ensi viikolla kuulemaan, mitä varsinainen opiskelijan arki Oslon yliopistossa tuo tullessaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikko 14: SUOMI!!

Viikko 7: Tromssa

Viikot 15-21: Norja jääköön taa